Mistä näätäeläimet ovat kehittyneet? Olen kovasti kiinnostunut aiheesta, mutta tietoa löytyy netistä kovin vähän. Mikä on näätäeläinten systemaattinen asema luokittelussa ja löytyykö siitä alaryhmää?

Näätäeläimet (Mustelidae) kuuluvat petoeläinten (Carnivora) lahkoon, samoin kuin esimerkiksi kissaeläimet (Felidae), koiraeläimet (Canidae), karhut (Ursidae) ja puolikarhut (Procyonidae).

Kaikkien petoeläinten esivanhempina pidetään sukupuuttoon kuolleen Miacoidea-yläheimon edustajia, joita eleli 50-60 miljoonaa vuotta sitten. Näistä otuksista ei paljon tiedetä, mutta ilmeisesti ne olivat melko pieniä, näädän tai ketun kokoisia, elivät metsäseuduilla, kiipeilivät puissa ja niillä oli raateluhampaat.

Petoeläimet puolestaan jaetaan kahteen alalahkoon Feliformia ja Caniformia, jotka erosivat toisistaan 40-50 miljoonaa vuotta sitten. Näätäeläimet kuuluvat alalahkoon Caniformia; samassa seurassa ovat koiraeläimet, karhut, puolikarhut, mursut, korvahylkeet sekä varsinaiset hylkeet. Nykyisten petoeläinheimojen kehittyminen tapahtui pääasiassa eoseeni- ja oligoseenikaudella 54-26 miljoonaa vuotta sitten. Näätäeläinten sukuhaara erosi puolikarhuista oligoseenikaudella 28-24 miljoonaa vuotta sitten; vanhin tunnettu näätäeläinten fossiili on tuohon aikaan Euroopassa elänyt Plesictis.

Näätäeläimet ovat petoeläinten heimoista monilajisin. Niiden kehitys ja sukulaisuussuhteet ovatkin aiheuttaneet tutkijoille kovasti päänvaivaa. DNA-tutkimusten avulla näätäeläinten sukupuuta on muokkailtu aivan viime vuosina, mutta tuskinpa kaikki kuviot ovat selvät vieläkään.

Uusimmissa nisäkäskirjoissa näätäeläinten heimoon katsotaan kuuluvan 22 sukua ja 59 lajia. Aiemmin skunkit (eli haisunäädät) luettiin näätäeläimiin, missä ne muodostivat oman alaheimonsa, mutta nykyään skunkit sijoitetaan kokonaan omaan Mephitidae-heimoonsa.

Aiemmin myös mäyrät muodostivat oman alaheimonsa ja mesimäyrät omansa, mutta joitakin vuosia sitten näätäeläinten alaheimojen määräksi jäi vain kaksi: Mustelinae, jossa on 46 lajia (mm. meille suomalaisillekin tutut lumikko, kärppä, näätä, ahma, mäyrä) sekä saukkojen alaheimo Lutrinae, jossa on 13 lajia (joista yksi meikäläinen saukkomme).

Vuonna 2008 julkaistussa, laajoihin geneettisiin selvityksiin perustuvassa tutkimuksessa sukupuuta rakenneltiin kuitenkin siten, että alaheimojen sijasta näätäeläimet jaettiin neljään suureen pääryhmään sekä kolmeen pienempään haaraan. Tämän tutkimuksen mukaan yhden pääryhmän muodostavat saukot (jonka seitsemän sukua muodostavat taas omia ryhmiään); toisessa pääryhmässä omine ryhmineen ovat minkit, kärpät ja lumikot (kaksi sukua). Nämä kaksi pääryhmää ovat keskenään sisarryhmiä, ja ovat taas sisarryhmänä kolmannelle isommmalle ryhmälle, johon kuuluu erilaisia hillereitä (neljä sukua). Aurinkomäyrät (kaksi sukua) ovat puolestaan näiden kolmen ison sisarryhmän läheinen haara. Neljännessä pääryhmässä on kaksi erillään olevaa ryhmää - toisessa ahma, taira sekä näätien Martes-suku - ja toisessa eurooppalainen mäyrä ja kaulusmäyrä. Omat, jo varhain eronneet haaransa muodostavat vielä amerikanmäyrä ja hunajamäyrä. (Mäyrien suvut eivät siten olisikaan niin läheisiä toisilleen kuin on aiemmin arveltu.) Huh huh - aika oksikas on näädän heimolaisten sukupuu!

Tuon samaisen tutkimuksen mukaan näätäeläimillä on ollut kaksi nopean kehityksen ja monimuotoistumisen kautta, ensimmäinen mioseenikaudella 10-11 miljoonaa vuotta sitten ja toinen plioseenikaudella 1,8-5 miljoonaa vuotta sitten. Nämä "ryöpsähdykset" osuvat yhteen kasvillisuuteen vaikuttaneiden ilmastollisten muutosten kanssa; kasvillisuusmuutokset puolestaan aiheuttivat vilkasta kehitystä mm. jyrsijöiden joukossa, ja nehän ovat näätäeläimille tärkeätä saalista. Monimuotoistumisen keskus oli Euraasia, josta näätäeläimiä levisi myöhemmin useina muuttoaaltoina toisille mantereille.

Näätäeläimet ovat todellakin sekalaista seurakuntaa. Vaihtelua riittää noin 50 grammaisesta lumikosta muhkeaan, jopa 45-kiloiseen merisaukkoon. Monet ovat muodoltaan pitkän sutjakoita, mutta on myös jötkyjä lyllertäjiä mäyrän tyyliin. Toiset kiipeilevät puissa, toiset viettävät vesielämää, toiset tonkivat maanalaisissa luolastoissaan tai viilettävät pikkujyrsijöiden käytävissä... Heimolaisten ruokalistalta löytää niin myyriä, marjoja kuin kalojakin, lieroja, nilviäisiä ja jopa hunajaa!



Aura Koivisto