Memento Mori
(Inverse)
On aina hienoa, kun taiteilijat uskaltavat purkaa elämisen kipunoinnin töihinsä. Näin teki myös kotimainen yhtye Lunar Path, joka kanavoi huonon onnensa sekä kokoonpanomuutosten turbulenssin levyynsä.
Memento Mori risteilee kohtalokkaan melodisen metallin elkein masennuksen sekä helvetillisten olotilojen pyörteissä. Deathstarsia sekä Paul DiAnnoa taannoin lämmitellyt Lunar Path hallitsee erinomaisesti tyylinsä, virittäen yhdistäviä tunnetiloja Evanescencen ja Nightwishin edesottamuksiin.
Bändin voimavara on tanakka rytmiryhmä sekä laulaja Janica Lönn, jonka sävykäs ääni viiltelee esityksiin vaikuttavia railoja.
Hiljaistenmiestenlaakso:
Hiljaistenmiestenlaakso
(Rockadillo)
Pirkanmaalla sijaitsevasta Hiljaistenmiestenlaakso-alueesta nimensä napannut mikkeliläinen ryhmä suosii äänitteellään folk rockia sekä americanaa. Sympaattinen kiekko kaapii osin voimansa Wigwamissa aikoinaan vaikuttaneen Jukka Gustavsonin syvistä Hammond B3 -tyylittelyistä.
Levyn päättävä raita Matkalla Kaliforniaan viehättää rullaavalla rentoudellaan.
Lacuna Coil:
Dark Adrenaline
(EMI)
Lacuna Coil jatkaa tasaisen varmaa taivallustaan. Dark Adrenaline puhkuu italialaisyhtyeen näköistä vaihtoehto- ja goottimetallia, joka on usuttanut etenkin keskieurooppalaiset hullaantumaan bändiin. Vokalisti Cristina Scabbian johdolla Lacuna Coil versioi sähköisesti R.E.M.:n hitin Losing My Religion.
Lars Danielsson:
Liberetto
(ACT)
Ruotsalainen basisti Lars Danielsson rakensi yhdessä mm. pianisti Tigranin ja kitaristi John Parricellin kanssa folkilla flirttailevan jazz-levyn. Sympaattinen teos soljuu ehdalla näkemyksellä, mikä korostuu piirpaukkeenomaisella jamilla Orange Market. Danielssonin poppoo taitaa jäntevän svengin salat.
Jens Thomas & Verneri Pohjola: Speed of Grace -A Tribute to AC/DC (ACT)
Pianotaituri Jens Thomas sekä trumpettivelho Verneri Pohjola iskivät omaleimaisesti kiinni AC/DC:n kappaleisiin. Lähes tunnistamattomiksi viilatut versiot virtaavat jazzista taidemusiikkiin, joten todellinen vaihtoehtoalbumi on kyseessä. Pohjolan aistikkaat trumpettipyrähdykset lukeutuvat paikoin hajanaisen kokonaisuuden parhaisiin hetkiin.
Kitaro:
Best of
(Fg-Naxos)
Masanori Takahashia eli Kitaroa voidaan pitää new age- ja mietiskelymusiikin uranuurtajana. Best of siivilöi herran tuotannosta 35 esitystä, joiden viipyilevät maalailut ovat kohtuuannoksina omiaan rauhoittamaan levotonta mieltä. Orientaalisen leijailun tienviittoja kuullaan aina Silk Road -teemasävelistä alkaen.
Metallica:
Beyond Magnetic
(ep, Universal)
Metallica ei saa uutta materiaalia aikaiseksi, joten kuluttajien on tyydyttävä syyskuussa 2008 julkaistun Death Magnetic -pitkäsoiton sessioissa tallennettuihin neljään kappaleeseen. Rick Rubinin raastava tuotanto marssittaa eetteriin karheutta, jonka voimaa korostaa pelkistetty miksaus. Monipuolisesti groovaileva Just a Bullet Away olisi puoltanut paikkaansa emolevylläkin.
Lana Del Rey:
Born to Die
(Universal)
Omaperäiseksi Nancy Sinatra -gangstaksi luonnehdittu Lana Del Rey puhkesi kukkaan toisella albumillaan. Born to Die lainehtii vaihtoehtoisen popin kuulailla saarekkeilla, joiden tyylikkyys korostuu utuisten jousisovitusten ansiosta. Uniikki yleissaundi ja Del Reyn ulottuva lauluääni synnyttävät häkellyttävän hienoa dramatiikkaa.* * * * *
Lamb of God:
Resolution
(Warner)
Lamb of God tyhjentää yleisönsä kuin kolikkoautomaatin. Resolution roiskii tajunnan seinille varsin brutaalia metalcorea, puuduttaen pidemmän päälle siekailemattomalla armottomuudellaan. Randy Blythen kitarisat pihalle riipivä karjunta, tikittävät rytmit sekä tappokitaravallit olisivat ravistelleet hillitymmälläkin hektisyydellä.Primal Fear:
Unbreakable
(Frontiers)
Gamma Rayn entisen laulajan Ralf Scheepersin projekti Primal Fear pöyhii saksalaisen voimametallin kirskuvia puolia. Teutonien uhma ei aivan yllä yhtyeen tasokkaimpien luomusten tasolle, mutta meininki on viriili. Raskas sävelmä Give ´em Hell kertoo, mitä tupaan kuuluu ja kuka käskee.
JUHA SEITZ
