Pariskunta kokee tehneensä voittoa.

Todellisuudessa voitto on kuitenkin mennyt korkokuluihin. Lainan korko on saattanut viedä kokonaiskustannukset heittämällä yli 300000 euron. Alkuvaiheessa kuukausierästä koron osuus on suuri, joten lainan pääomakaan ei ole myyntihetkellä ehtinyt välttämättä kovin merkittävästi laskea.

Vaasan Handelsbankenin konttorinjohtaja Frej Björses myöntää, että moni lainanottaja ei kanna huolta korkojen euromääräisestä osuudesta.

-Laina otetaan usein omaa kotia varten ja silloin pitkä takaisinmaksuaika hyväksytään, Björses sanoo.

Tavallisimmissa pankkilainoissa korkokustannukset nousevat suhteessa paljon, kun lainamäärää joudutaan kasvattamaan. Esimerkiksi 20000 euron lisäys 200000 euron asuntolainaan kasvattaa korkomenoja helposti jopa 30000 euroa. Toisin sanoen siis 20000 euron lisä lainaan maksaa velalliselle lopulta 50000 euroa.

-Se, mikä on tarve, sen mukaan mennään. Esimerkiksi omakotitalon rakentajalle tarve voi tulla yllättäen ja silloin ei usein ole vaihtoehtoja, Björses sanoo.

Tämähetkinen matala korkotaso on houkutellut lainatiskille. Ennusteet korkotason pysymisestä matalana ovat erinomaisia uutisia asuntovelalliselle, koska nyt lainanottaja pystyy vähentämään varsinaista lainasummaansa selvästi nopeammin kuin korkean korkotason aikana.

Tilanne ei ole kuitenkaan pysyvä. Pankit laskevat asiakkailleen lainatarjoukset varmuudeksi nykyistä korkeammalla keskikorolle juuri siksi, että nykyinen korkotaso tuskin on kovin pysyvää.

Euribor-korkojen historiatietojen mukaan keskikorko oli vuosina 1999-2009 noin 3,5 prosenttia. Pankin lisäämään lainamarginaalin kanssa keskimääräinen kokonaiskorko on näin ollen ollut vähintään neljän prosentin luokkaa.

Ja huippujakin tuona aikana koettiin. Vuonna 2001 euriborit kävivät viidessä prosentissa ja ennen vuonna 2009 alkanutta laskua jopa kuuden prosentin tuntumassa. Vuodesta 2009 lähtien keskikorko on ollut poikkeuksellisen matalalla 1,5 prosentin tasolla.

-Korkotaso nousee aikanaan, koska Euroopan keskuspankin on se tehtävä hillitäkseen inflaatiota. Tämän lisäksi pankkien omilla korkomarginaaleilla on nyt nousupaineita pankkisäätelyn vuoksi, sanoo Finanssialan keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Mattila uskoo kuitenkin, että suomalaiset selviävät asuntolainoistaan, vaikka korkotaso nousisikin.

-Pankit tekevät stressitestejä, eikä meillä ole mitään merkkejä siitä, että lainoja olisi myönnetty löysin perustein, Mattila vakuuttaa.

Harri Sippola